{"id":626,"date":"2017-11-23T05:57:35","date_gmt":"2017-11-23T05:57:35","guid":{"rendered":"https:\/\/riskiblogi.fi\/?p=626"},"modified":"2017-11-23T06:10:14","modified_gmt":"2017-11-23T06:10:14","slug":"projektien-riskienhallinta-ii-schedule-quantitative-risk-analysis","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/riskiblogi.fi\/?p=626","title":{"rendered":"Projektien riskienhallinta II – Schedule Quantitative Risk Analysis"},"content":{"rendered":"

Edellisess\u00e4 riskiblogin kirjoituksessa haastattelimme Veli-Veikko Elomaata<\/a> ja k\u00e4sittelimme yleisell\u00e4 tasolla projektin riskien arviointiin liittyvi\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmia: aika, raha, laatu sek\u00e4 turvallisuus. T\u00e4ss\u00e4 kirjoituksessa Veli-Veikko ottaa n\u00e4k\u00f6kulmaksi ainoastaan aikatauluun vaikuttavien riskien analysointiin k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4n menettelytavan, Schedule Quantitative Risk Analysis’n.\u00a0 Annamme puheenvuoron Veli-Veikolle:<\/p>\n

Projektien luonne<\/strong><\/span><\/h3>\n

Projekteille on luontaista alku, toteutus ja lopetus. Ne on yleens\u00e4 jaettu tavoitteiden mukaisesti osateht\u00e4viin, joille on m\u00e4\u00e4ritelty aikataulu v\u00e4litavoitteineen. Toteutuksen aikana voi tulla muutoksia, l\u00e4ht\u00f6tietojen ja lopputavoitteen m\u00e4\u00e4rittelyn kattavuudesta riippuen. N\u00e4m\u00e4 muutokset voivat vaikuttaa teht\u00e4vien kestoon tai toteutusj\u00e4rjestykseen ja johtua esimerkiksi tavoitteiden muutoksesta tai tarkentumisesta, ep\u00e4varmuuden vaihteluv\u00e4leist\u00e4, riskien (positiivisten\/negatiivisten) toteutumisesta tai riskien hallintaan liittyvien toimenpiteiden vaikutuksesta toteutukseen.<\/p>\n

Riskeill\u00e4 on merkitt\u00e4vi\u00e4 muutosvaikutuksia\u00a0projektin lopputulokseen riippuen riskin toteutumisajankohdasta. Toteutuksen edetess\u00e4 on luonteenomaista, ett\u00e4 projektin riskien lukum\u00e4\u00e4r\u00e4 v\u00e4henee teht\u00e4vien m\u00e4\u00e4r\u00e4n v\u00e4hentyess\u00e4. Kuvassa 1 (PMI 2013, s. 40) on esitetty, miten hankkeen alkuvaiheessa projektin riskit ja ep\u00e4varmuudet ovat suurimmillaan, sek\u00e4 miten niiden m\u00e4\u00e4r\u00e4 pienenee projektin edetess\u00e4. Kuitenkin projektin edetess\u00e4 muutosten vaikutukset projektin lopputulokseen kasvavat eksponentiaalisesti, jolloin riskien toteutumisella on hyvin voimakkaat vaikutukset.\u00a0 T\u00e4m\u00e4 havainto korostaakin riskitarkastelun kattavuuden merkitt\u00e4vyytt\u00e4 sek\u00e4 riskien hallintatoimenpiteiden oikea-aikaista, tarvittaessa my\u00f6s etupainotteista, toteuttamista.<\/p>\n

Jotta oikea-aikainen riskienhallinta voidaan toteuttaa, on hy\u00f6dyllist\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 aikataulupohjaista riskienhallintaa, jossa teht\u00e4v\u00e4kohtaiset riskit tunnistetaan sek\u00e4 niiden vaikutus simuloidaan sopivaa ohjelmistoa hy\u00f6dynt\u00e4en.\u00a0<\/strong><\/p>\n

\"\"<\/a>
Kuva 1: Projektin riskit, ep\u00e4varmuudet ja aika<\/figcaption><\/figure>\n

Aikataulupohjainen riskienhallinta <\/strong><\/span><\/h3>\n

Aikataulupohjaisessa riskienhallinnassa l\u00e4ht\u00f6kohtana on luonnollisesti projektin aikataulun hallinta. Sen tulee olla suunniteltu sis\u00e4lt\u00e4m\u00e4\u00e4n projektin luonteen mukaisesti oikeanlaiset teht\u00e4v\u00e4t sek\u00e4 niiden v\u00e4liset loogiset linkitykset. Teht\u00e4vien kestojen tulee olla realistiset, jotta my\u00f6s riskien toteutuessa voidaan todentaa niiden vaikutus kokonaisaikatauluun tai tietyn teht\u00e4v\u00e4n kestoon, siin\u00e4kin tapauksessa ett\u00e4 riski\u00e4 ei olisi ennen sen toteutumista kyetty tunnistamaan ja hallintatoimenpiteit\u00e4 m\u00e4\u00e4ritt\u00e4m\u00e4\u00e4n. Aikataulun tulee olla jaoteltuna siten, ett\u00e4 siin\u00e4 ei ole merkitt\u00e4v\u00e4sti toisistaan suhteellisesti pituudeltaan poikkeavia teht\u00e4vi\u00e4, eli karrikoidusti sanottuna vuoden pituisessa hankkeessa ei voi olla muutamaa puolen vuoden mittaista teht\u00e4v\u00e4\u00e4 loppujen teht\u00e4vien ollessa kahden viikon mittaisia. Ep\u00e4suhtainen teht\u00e4vien pituus aiheuttaa nimitt\u00e4in sen, ett\u00e4 ylipitk\u00e4t teht\u00e4v\u00e4t saavat simuloinnissa helposti liian merkitt\u00e4v\u00e4n aseman.<\/p>\n

Alla olevassa kuvassa 2 on esitetty ote aikataulusta siirrettyn\u00e4 Acumen Risk – ohjelmaan (vinkki: klikkaa hiirell\u00e4 kuvaia ja ne avautuvat suurempana ja tarkalla resoluutiolla!<\/span>)<\/span><\/em>. N\u00e4kym\u00e4ss\u00e4 ovat projektin teht\u00e4v\u00e4t, j\u00e4ljell\u00e4 olevat kestot ja keston ep\u00e4varmuuden arviointijana. Aikataulun tulee olla riitt\u00e4v\u00e4n kattava sek\u00e4 aikatauluteht\u00e4vien loogisesti linkitettyin\u00e4, ilman pakottavia aloitus-\/lopetusp\u00e4iv\u00e4m\u00e4\u00e4ri\u00e4. Aikataulumallinnus toteutetaan j\u00e4ljell\u00e4 olevan aikataulun mukaan. Joissain hankkeissa aikataulussa olevien teht\u00e4vien m\u00e4\u00e4r\u00e4 voi ylitt\u00e4\u00e4 mallinnuksen tarvitseman aikatauluteht\u00e4vien m\u00e4\u00e4r\u00e4n. T\u00e4ll\u00f6in kannattaakin keskitty\u00e4 projektin kriittisist\u00e4 teht\u00e4vist\u00e4 muodustuvaan kriittiseen polkuun, joka kertoo projektin v\u00e4himm\u00e4isekestoajan, sek\u00e4 kriittist\u00e4 polkua l\u00e4hell\u00e4 olevien teht\u00e4vien huomioon ottamiseen.<\/p>\n

\"\"<\/a>
Kuva 2: Aikataulu Acumen Risk -ohjelmassa<\/figcaption><\/figure>\n

Kun soveltuvat aikatauluteht\u00e4v\u00e4t on valittu, toteutetaan ensin aikataulun ep\u00e4varmuustarkastelu joko jokaiselle teht\u00e4v\u00e4lle erikseen tai m\u00e4\u00e4rittelem\u00e4ll\u00e4 yl\u00e4tasolta kaikkia teht\u00e4vi\u00e4 koskeva samanlainen prosentuaalinen teht\u00e4vien keston ep\u00e4varmuus. T\u00e4m\u00e4n ep\u00e4varmuustarkastelun j\u00e4lkeen toteutetaan teht\u00e4v\u00e4kohtainen riskien tunnistaminen. Tunnistamisessa on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 keskitty\u00e4 kyseess\u00e4 olevaan teht\u00e4v\u00e4\u00e4n sek\u00e4 siihen miten kyseisen teht\u00e4v\u00e4n toteutuksen aikana voi tulla tapahtumia, jotka pident\u00e4v\u00e4t tai lyhent\u00e4v\u00e4t toteutuksen kestoa. Liian usein tulee tilanteita, jossa tunnistamisessa viitataan edelt\u00e4v\u00e4n teht\u00e4v\u00e4n my\u00f6h\u00e4stymiseen tmv. ilman merkitt\u00e4v\u00e4mp\u00e4\u00e4, edelt\u00e4v\u00e4\u00e4 teht\u00e4v\u00e4\u00e4 auttavaa riskien tunnistamista. Kuvassa 3 on esitetty n\u00e4kym\u00e4, jossa on k\u00e4ynniss\u00e4 aikatauluteht\u00e4v\u00e4kohtainen riskien kohdentaminen. T\u00e4ss\u00e4 vaiheessa voidaan riski kohdentaa useammalle teht\u00e4v\u00e4lle tai vain yksitt\u00e4iselle teht\u00e4v\u00e4lle. Usein riskeill\u00e4 on tapana kohdentua usealle teht\u00e4v\u00e4lle, mutta kuitenkin erilaisella todenn\u00e4k\u00f6isyydell\u00e4 sek\u00e4 vaikutuksella.<\/p>\n

\"\"<\/a>
Kuva 3: Aikatauluteht\u00e4v\u00e4kohtainen riskien kohdentaminen<\/figcaption><\/figure>\n

Riskien kohdentamisen j\u00e4lkeen toteutetaan riskiladatun aikataulun analysointi. T\u00e4h\u00e4n analysointiin k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n MonteCarlo -menetelm\u00e4\u00e4, joka rakentaa aikataulusta aikatauluep\u00e4varmuuden sek\u00e4 teht\u00e4v\u00e4kohtaisen riskien kohdentamisen perusteella erilaisia skenaarioita. Kuvassa 4 on esitetty n\u00e4kym\u00e4, jossa on k\u00e4ynniss\u00e4 tuhannen iteraation laskenta.<\/p>\n

\"\"<\/a>
Kuva 4: Iteraatioiden laskenta<\/figcaption><\/figure>\n

Aikataulun analysoinnin visualisointi<\/span><\/h3>\n

Riskiladatun aikataulun analysoinnin tulosten raportointiin voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 useita eri graafisia esitystapoja. Itse k\u00e4yt\u00e4n eniten riskihistogrammia, jonka avulla voidaan tutkia mik\u00e4 on aikataulun riskitaso. Kuvassa 5 on esitetty riskihistogrammi, joka n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 mm. aikataulun luotettavuuden sek\u00e4 mahdollistaa sen tutkimisen, millaisella luotettavuustasolla projektin aikataulu on toteutettavissa. Usein k\u00e4ytettyj\u00e4 luotettavuuden arvoja ovat P50 ja P80. Esimerkiksi P80 luku kertoo, ett\u00e4 80 persentiili\u00e4 mallinnuksen tuloksista j\u00e4\u00e4 alle kyseisen p\u00e4iv\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4n. Kuvasta 5 katsottuna 80 persentiili\u00e4 toteutuu 4.6.2013 menness\u00e4. T\u00e4m\u00e4n avulla voi haastaa alkuper\u00e4isen aikataulun ja arvioida uudelleen mahdollista projektin p\u00e4\u00e4ttymisajankohtaa.<\/p>\n

\"\"<\/a>
Kuva 5: Riskihistogrammi<\/figcaption><\/figure>\n

Hy\u00f6dyllisi\u00e4 raportointin\u00e4kymi\u00e4 ovat my\u00f6s nk. tornadokuvaajat. Tornadokuvaajan avulla voidaan selvitt\u00e4\u00e4 miss\u00e4 teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4 ep\u00e4varmuudet sek\u00e4 riskit ovat merkitt\u00e4vimpi\u00e4 hankkeen kannalta ja panostaa riskienhallintatoimenpiteit\u00e4 juuri sinne, miss\u00e4 on suurin vaikutus hankkeen aikatauluun. Kuvassa 6 on esitetty tornadokuvaaja, joka esitt\u00e4\u00e4 projektin kannalta merkitt\u00e4vimm\u00e4t aikatauluteht\u00e4v\u00e4t, joista teht\u00e4v\u00e4\u00e4n 0560-Foundationiin kohdistuu suurimmat ep\u00e4varmuudet sek\u00e4 riskit. Hallintatoimenpitein\u00e4 olisivat tietenkin teht\u00e4v\u00e4\u00e4n kohdistuvien ep\u00e4varmuuksien ja riskien pienent\u00e4minen, mutta my\u00f6s aikatauluteht\u00e4vien uudelleenorganisointi, mik\u00e4li mahdollista.<\/p>\n

On my\u00f6s mahdollista tehd\u00e4 vertailua siit\u00e4, miten riskienhallintatoimenpiteet vaikuttavat aikataulun luotettavuuteen. Kuvasta 6 n\u00e4kee my\u00f6s punaisella k\u00e4yr\u00e4ll\u00e4 jakauman aikataulun luotettavuudesta ennen toimenpiteiden tekemist\u00e4 ja sinisell\u00e4 k\u00e4yr\u00e4ll\u00e4\u00a0 \u00a0toimenpiteiden j\u00e4lkeisen luotettavuuden.<\/p>\n

 <\/p>\n

\"\"<\/a>
Kuva 6: Tornadokuvaaja<\/figcaption><\/figure>\n

T\u00e4ss\u00e4 kirjoituksessa on siis pohdittu aikataulupohjaista riskienhallintaa ja sit\u00e4, miten riskit mahdollisesti vaikuttaisivat projektin p\u00e4\u00e4ttymisajankohtaan. Mallinnuksessa on olennaista tiedostaa, ett\u00e4 malli on juuri niin hyv\u00e4 kuin sen pohja, eli aikataulu. Kokemukseni mukaan liian usein tulee vastaan tilanteita, joissa aikataulun rakenne ei ole soveltuva mallinnukseen. T\u00e4m\u00e4 johtaa siihen, ett\u00e4 ns. riskimallia varten joudutaan tekem\u00e4\u00e4n erillinen aikataulu. T\u00e4ll\u00f6in menetet\u00e4\u00e4n paljon t\u00e4rke\u00e4\u00e4 informaatiota sek\u00e4 my\u00f6s aiheutetaan ylim\u00e4\u00e4r\u00e4isi\u00e4 kustannuksia hankkeelle. Olennaista on siis se, ett\u00e4 aikataulu on looginen ja hyvin suunniteltu sek\u00e4 vastaa sit\u00e4, miten projekti oikeasti k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 toteutetaan. Ilman kunnollista suunnittelua ei ole mahdollista tehd\u00e4 kunnollista aikataulupohjaista riskitarkastelua.<\/p>\n

\n

Kuvien l\u00e4hteet: <\/strong><\/span><\/p>\n

Project Management Institute: PMBOK 5th Edition, 2013<\/span><\/a><\/p>\n

www.deltek.com<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Edellisess\u00e4 riskiblogin kirjoituksessa haastattelimme Veli-Veikko Elomaata ja k\u00e4sittelimme yleisell\u00e4 tasolla projektin riskien arviointiin liittyvi\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmia: aika, raha, laatu sek\u00e4 turvallisuus. T\u00e4ss\u00e4 kirjoituksessa Veli-Veikko ottaa n\u00e4k\u00f6kulmaksi ainoastaan aikatauluun vaikuttavien riskien analysointiin k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4n menettelytavan, Schedule Quantitative Risk Analysis’n.\u00a0 Annamme puheenvuoron Veli-Veikolle: Projektien luonne Projekteille on luontaista alku, toteutus ja lopetus. Ne on yleens\u00e4 jaettu tavoitteiden mukaisesti osateht\u00e4viin,… <\/p>\n

Lue lis\u00e4\u00e4 Projektien riskienhallinta II – Schedule Quantitative Risk Analysis<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_exactmetrics_skip_tracking":false,"_exactmetrics_sitenote_active":false,"_exactmetrics_sitenote_note":"","_exactmetrics_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[22],"tags":[40,41,43,38,39,42],"class_list":{"0":"post-626","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","6":"category-riskienhallinnan-tyokalut","7":"tag-aikataulupohjainen-riskimallinnus","8":"tag-monte-carlo","9":"tag-projektin-kriittinen-polku","10":"tag-projektiriski","11":"tag-projektiriskien-hallinta","12":"tag-schedule-quantitative-risk-analysis","13":"entry"},"aioseo_notices":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/riskiblogi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/626","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/riskiblogi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/riskiblogi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/riskiblogi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/riskiblogi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=626"}],"version-history":[{"count":27,"href":"https:\/\/riskiblogi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/626\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":708,"href":"https:\/\/riskiblogi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/626\/revisions\/708"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/riskiblogi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=626"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/riskiblogi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=626"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/riskiblogi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=626"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}